Viime tiistaina (5.6) RH:n uusin vahvistus Iain Donnan piti luennon aiheesta Goal setting and Reflection. Luento oli Pasilassa RH:n uusissa tiloissa, jonka hulppeaan sisustukseen kuului viitisentoista tuolia ja kahvinkeitin. Tero kertoi, että tilat olivat olleet RH:lla vasta toukokuun puolesta välistä alkaen ja edellisenä iltana oli kuumeisesti ruuvailtu tuoleja kasaan tiistain luentoa varten. Luennosta tuli ilmoitusta vain muutamaa päivää aikaisemmin joten osanottajamäärä jäi melko pieneksi (mutta sitäkin innokkaammaksi!). Tässäpä mitä minulla jäi päälimmäisenä luennosta mieleen!

Iainilla on kovia meriittejä juoksuradoilta, kuten 5000 m aikaan 13.53, ja hän on opiskellut Yhdysvalloissa stipendillä urheiluvalmennusta ja jatkanut opintojaan vielä Skotlannissa maisteriksi asti, joten kokemusta sekä urheilijana että valmentajana on yllin kyllin. Iain aloitti puhumalla reflektiosta (suomennettuna kutakuinkin oman toiminnan tutkiskelemista ja pohtimista). Pääpiirteissään reflektio urheilussa on pohtimista, miten on aiemmin treenannut ja mihin tulokseen on päässyt sillä tavoin. Tällä tavoin pohdiskelemalla voi huomata missä kaikessa on onnistunut ja kehittynyt ja toisaalta on mahdollista löytää harjoittelun ongelmakohdat ja muuttaa niitä. Ihminen ei voi kehittyä ilman reflektiota, vaan kehittymisen taustalla on jatkuva oman toiminnnan tutkiskeleminen. Harjoittelussa on hyvä käyttää hyväksi harjoituspäiväkirjaa, johon voi kirjata ylös, minkälaisia harjoituksia on tehnyt ja miltä ne tuntuivat. Iainin harjoituspäiväkirjassa oli sarake myös valmentajan kommenteille, joita kuntojuoksija ei välttämättä saa, mutta jotka ovat erittäin tärkeitä kilpaurheilijalle.

Esimerkkinä reflektiosta hän esitteli meille yhden treeniviikon, jonka hän oli kirjannut ylös muutama vuosi sitten. Viikolla lauantaina hän oli juossut ennätyksensä 10 km:n kilpailussa, minkä jälkeen hän oli treenannut kovaa kaksi seuraavaa päivää. Maanantain ja tiistain aikana leposyke näkyi nousseen reilusti ja treenit tuntuivat huonolta, joten Iain päätyi loppuviikosta pitämään kolme lepopäivää, ennen kuin pääsi taas takaisin kunnon treenirytmiin. Iain pisti meidät keskustelemaan keskenämme mitä näimme harjoituspäiväkirjassa. Kaikilla nousi ensimmäisenä ajatus, että kilpailun jälkeen olisi kannattanut pitää pari kevyempää päivää ennen pitkiä vauhtilenkkejä ja rankkoja nopeustreenejä. Kommenteista näki, että treenit eivät olleet sujuneet kovin helposti tai kevyesti, joten itsensä kuuntelu olisi ollut paikallaan. Iain pystyi puhumaan omasta kokemuksestaan kuinka hän pitkään harjoitteli pitkään aivan liian kovaa ja päätyi vaiheeseen, jossa tuloskehitystä ei enää tullutkaan. Kevennettyään harjoittelua hän alkoi saada parempia tuloksia! Harjoituspäiväkirjan tutkiskelu laittoi ainakin minut mietiskelemään omia treenirytmityksiäni, koska minulla on taipumusta treenata toisinaan vähän liian kovaa. Muutaman peräkkäisen kovan treenin jälkeen joudun sitten pitämään useamman lepopäivän, jotta kroppa palautuisi kunnolla. Toisen harjoituspäiväkirjaa tutkiessa oli helppo olla kriittinen harjoitusten rankkuuden suhteen, kun taas omalla kohdalla se tuppaa olemaan vaikeaa (eli tarttis enemmän sitä reflektiota!).

Luentoa jatkettiin reflektioon läheisesti kietoutuvalla aiheella ”Goal setting” (eli siis tavoitteiden asettaminen). Tavoitteiden avulla omaa keskittymiskykyään ja energiaansa saa helpommin kohdistettua juuri sen tietyn tavoitteen saavuttamiseen, jolloin on mahdollista kehittyä tehokkaammin. Iainin mukaan hyvä tavoite on SMART: specific, measurable, attainable, realistic, time-bound. Jokin mitattavissa ja tavoitettavissa oleva ja ajallisesti määritetty tehtävä on hyvä tavoite. Juoksussa tällaisia tavoitteita on helppo asettaa, esimerkiksi jokin juoksutapahtuma. Mitattavissa olevalla tavoitteella Iain tarkoitti esimerkiksi puolimaratonin juoksemista läpi tai 45 minuutin alitusta 10 km:llä, jotka ovat selkeästi todennettavissa. Tavoitettavissa oleva tarkoittaa oman treenitaustan ja harjoittelumahdollisuuksien perusteella mietittyä tavoitetta. Valmentajat ovat myös hyvä apu määrittämään sopivan tavoitteen, johon on mahdollista yltää, mutta jota varten on tehtävä töitä. Aikaan sidottu tarkoittaa aikataulun määrittämistä tavoitteelle, esimerkiksi ”tänä kesänä” tai ”vuonna 2012”. Aikataulun määrittäminen auttaa suunnittelemaan valmennusohjelman sopivaksi juuri tuolle tavoitteelle. Pitkän tähtäimen suunnitelmaan kannattaa mahduttaa pienempiä välitavoitteita, joiden avulla saa enemmän itseluottamusta omiin kykyihinsä ja isoltakin tuntuva tavoite on saavutettavissa. Pitkän tähtäimen suunnitteluun Iain käyttää itse kalenteria, jossa näkyy koko vuosi kerralla. Siihen pystyy merkitsemään kauden päätavoitteet ja pienemmät kisat sekä muut isot menot, jotka voivat haitata harjoittelua. Näin on helppo hahmottaa koko vuoden kulku ja pohdiskella sopiva harjoittelurytmitys. Iain vihjaisi näyttämään omaa suunnitelmaa valmentajalle, jos sellainen on käytettävissä, mahdollisia parannusehdotuksia varten. Iainilla oli tietokoneella pohja treenikalenteria varten, joka on helposti lähetettävissä sähköpostilla kaikille sitä haluaville!

Tässä välissä pääsimme taas jutustelemaan keskenämme omista tavoitteistamme tälle kesälle ja pohtimaan täyttävätkö ne hyvän tavoitteen kriteerit. Hannan kanssa mietiskeltiin omiamme, minulla olis tavoitteena tällä hetkellä päästä puolikas alle 1.40 (se 10 s jäi vähän kaivelemaan!) ja syksyn lopulla selviytyä maaliin eka kokonainen maraton. Hanna aloittelee rauhallisemmin ja seuraavana tavoitteena hänellä on juosta Runner’s Twilight’ssa koko 10 km:n matka. Päädyttiin siihen, että kaikki tavoitteemme ovat juuri sellaisia niin kuin pitääkin, aikataulut on määritetty eivätkä tavoitteet vaikuta liian suurilta.

Luento-osuus päättyi mukavissa tunnelmissa, kiinnostavaa asiaa (ja skottimurretta!) olisi kuunnellut pitempäänkin. Luento oli helppo seurata (kyllä, sitä skottimurrettakin oli helppo ymmärtää!) eikä se ollut pelkkää kuivaa jaarittelua ja kalvoja. Välillä päästiin keskustelemaan sekä keskenämme että Iainin kanssa. Keskustelu kesken luennon oli hyvä, koska ainakin minä mietiskelin juuri niitä asioita, joista Iain pisti meidät keskustelemaan. Asia ei ollut minulle täysin uutta eikä mullistavaa, mutta opittuja asioita on aina hyvä kerrata ja niihin on kiva saada uutta näkökulmaa huippu-urheilijalta.

Tällaiset luennot saavat minut aina hirmu innostuneeksi ja motivoituneeksi juoksemaan, joten onneksi luvassa oli vielä puoli tuntia kevyttä hölkkää Iainin ja Teron seurassa. Lenkillä kerkesin vielä kysellä vähän enemmän minua kiinnostavista aiheista, kuten Iainin tutkimuksesta, jossa hän on tutkinut valmentajan ja valmennettavan välistä suhdetta. Mietiskelin sitä jo luennon aikana, kun Iain näytti omaa harjoituspäiväkirjaansa ja kertoi kuinka hänen valmentajansa oli kehottanut häntä keventämään harjoittelua. Täytyy myöntää, että toisinaan tulee itsekin treenailtua vähän enemmän, vaikka valmennusohjelma tai valmentaja sanoisivat muuta (ja lopulta yleensä päädyn ongelmiin). Minua kiinnostaa myös ovatko tutkimuksessa kohteena olleet vain huippu-urheilijat vai onko siinä tutkittu myös ”taviskuntoilijoita”. Pitää kysellä tästä tutkimuksesta vielä lisää.

Kaikenkaikkiaan oikein kiva juoksuaiheinen ilta! Toivottavasti tällaisia luentoja on lisääkin, ainakin minusta nämä ovat tosi kiinnostavia!