Loma Suomessa!

Posted on May 18, 2013 by Kaija

Ma: kevyttä pyöräilyä 1 h 40 min
Ti: tekniikkatreeni 1 h, kuntosali 50 min, pyöräilyä 45 min
Ke: lepo
To: juoksukoulu Eläintarhassa 1,5 h
Pe: uinti 50 min
La: juoksu 45 min, kuntosali 50 min
Su: pyöräilyä 2 h 42 min, 62,3 km

Yhteensä: 12 h 22 min

Kuten jo tuli sanottua, vietin viikon verran Suomessa lomailemassa. Oli mahtavaa päästä takaisin tuttuihin maisemiin ja rutiineihin, etenkin urheilun osalta. Suomeen sopeutuminen meni vähän liiankin hyvin, tuntui etten olisi poissa ollutkaan! Oli ihanaa kun kaikki oli helppoa ja sujuvaa Ranskan väännön jälkeen (pitää muistaa tämä sitten kun seuraavan kerran tulee jotain säätöä Suomessa…).

Maanantaina ensimmäisen kunnon lomapäivän kunniaksi kävin tekemässä yhden tentin Viikissä, jotta mulla olisi yksi tentti vähemmän uusittavana ensi syksynä. Saa kuitenkin nähdä, miten tentissä käy, koska lukemiset jäi vähän kaiken muun häsellyksen takia… Kivaa oli kuitenkin ajella pyörällä tuttuja reittejä kouluun, nähdä kavereita ja lounastaa tutussa ruokalassa, josta saa halvalla hyvää ja terveellistä ruokaa. Ihme väsy vaivasi koko päivän, joten mitään muuta urheilua ei tullut tehtyä kuin pyöräilyt kouluun ja illalla keskustaan mun serkun luo. Näistäkin välimatkoista kertyi ihan mukavasti kevyttä liikuntaa!

Tiistaina kävin testaamassa aamuista tekniikkatreeniä (jep, lomallahan saa nukkua pitkään…). Akin vetämään aamujumppaan oli innostunut tulemaan kymmenisen juoksijaa, joiden kanssa treenattiin lantion hallintaa mm. aitakävelyillä sekä etu- että takaperin. Kevyt tekniikkatreeni oli just sopiva päivän aloitus! Hyvällä fiiliksellä jatkoin vielä kuntosalille, missä mun “normisetti” tuntui hämmästyttävän kevyeltä. Illalla kuitenkin alkoi tuntua että saatoin tehdäkin jotain siellä salilla… Iltapäivällä kävin urheilulääkärillä (vihdoin!) ja sen jälkeen pyörähti käyntiin vapun juhlinta YS:n tanssiaisharjoitusten merkeissä, mistä jatkoimme Jarmon kanssa hetkeksi kotiin lepäämään ennen iltarientoja.

Keskiviikko menikin vappuhulinoissa, aamulla olin ajatellut käydä pyöräilemässä, mutta jotenkin vain se ei onnistunut tällä kertaa :D YS:n perinteisissä vapputanssiaisissa tuli pyörähdettyä muutama valssi ja vaatiihan kahden tanssimusiikkisetin soittaminenkin eforttia, joten tulihan sitä jotain tehtyä. Ennen sitä soittelimme vielä kvartetin kanssa Vanhan vappubrunssilla hieman ex tempore -keikan, joka upposi yleisöön varsin hyvin.

Torstaina pääsin pitkästä aikaa juoksukoulun kanssa treenaamaan ihan kunnolla. Eläintarhassa oli iso ryhmä porukkaa, joka jaettiin useampaan ryhmään sen mukaan oliko menossa HCR:lle, oliko maratonkoulussa ja mikä oli päivän fiilis. Mä lähdin Tapsan mukaan kentälle vetämään 10x1min 1,5 min palautuksella. Aluksi kuulosti jotenkin helpolta treeniltä, mutta ei enää muutaman vedon jälkeen! Alkuverkkojen jälkeen lähdettiin siis tekemään minuutin vetoja, joissa vauhdin piti olla suunnilleen cooper-vauhtia tai vähän lujempaa. Yritin lähteä tasaisen reippaasti, mutta ei liian lujaa alussa. Eka veto vei melkein 300 m:n tuntumaan ja samoille sijoille menivät muutkin vedot. Hapot lisääntyi jaloissa sitä mukaa kun vetojen määrä kasvoi, mutta ihmeen hyvin löytyi vielä lisätsemppiä viimeisillekin vedoille. Saimme kahden miehen kanssa hyvän tasaisen porukan, jossa vuorollaan kaikki vetivät joukkoa, kun yksi väsyi. Saatiin sparrattua toisemme tosi hyvään vireeseen ja treeni onnistui tosi hyvin! Olin hyvin tyytyväinen omaan sarjaani, jossa kaikki vedot menivät tasaisesti lähelle 300 m:n merkkiä. Viimeisessä vedossa mentiin jo reilusti yli. Ihan maksimeita en saanut irti, loppukiriä olisin voinut ottaa jo toiseksi viimeisessä vedossa. Mutta ei tässä viime aikoina ole tullut tehtyä juurikaan treenejä maksimitasolla, joten treenien myötä tuokin asia saataneen parannettua.

Viikon mittaisella lomalla piti saada tehtyä mahdollisimman paljon kaikkkea, joten perjantai oli jo melkeinpä minuuttiaikataulutettu. Herätys kuuden pintaan, että ehdin junailla pyörän kanssa Kiloon uimaan aamutuimaan, sieltä aamiaisen kautta kohti Kisahallia ja HCR:n expoa, missä ehdin jaella vinot pinot Runner’s High’n esitteitä (ja Aki kerkesi käydä juoksemassa päivän treeninsä) ennen kuin suuntasin Mehiläiseen magneettikuviin. Sen verran vauhdikas oli päivän alku ollut siihen mennessä, että tuli otettua pienet nokoset, kun ensimmäistä kertaa päivän aikana sai pysähtyä ja vieläpä makuuasentoon. Kuvauksen jälkeen turhia odottelematta jatkoin kodin kautta auttamaan kaveriani muutossa. Onneksi kaverini muutti meidän kämpän alakertaan, joten kun muuttokuorma oli saatu raahattua sinne ei tarvinnut enää kauheasti liikuskella paikasta toiseen. Enpä ois kyllä jaksanutkaan, alkoi illasta jo vähän väsyttää.

Lauantaille en ollut aikatauluttanut mitään, että ehtisin vähän edes hengailla kotonakin. Enhän minä tietenkään koko päivää hengaillut, koska piti juoksennella kuntosalille vielä vetämään viimeinen kunnon setti ennen paluuta Pariisiin. Sieltä ehdin sopivasti testaamaan Pariisia varten ostamaani lippua kannustamalla HCR:llä Saaraa, Lauraa ja Katia ja muitakin 10 km:n paikkeilla. Ihana sää ja mahtava juoksutapahtuman tunnelma! Kyllä olis tehnyt mieli olla itsekin juoksemassa!

Lauantai-iltana lensin takaisin Pariisiin. Viikon loma oli kyllä tosi ihana ja tuli kyllä tarpeeseen! Sain hurjasti energiaa ja reippautta kaikilta kavereilta ja tutuilta! Lisäksi sain paljon liikuntamotivaatiota, kun totesin, että en taidakaan olla ihan hirveen rapakuntoinen ja juoksuharjoituksetkin sujuivat mukavasti. Tällä energialla sitten jatketaan!

Sehän näytti jo ihan juoksulta!

Posted on November 22, 2012 by Kaija

Jep, noinkin suuria kehuja sain tänään! Muutenkin liikunnallisesti tuli varsin mukava päivä, aamulla kouluun pyörällä, iltapäivällä kuntosalille uuden saliohjelman tekoon ja illalla vielä superkiva juoksukoulu Eläintarhassa. Saliohjelma olikin aika päivittää, koska mun käyttämä ohjelma on tehty viime vuonna helmi-maaliskuussa… Okei, olen mä sitä muunnellut itse ja lisäillyt kaikkia sopivia liikkeitä, mutta perustaltaan se on ollut aika samanlainen koko ajan. Tässä syksyllä se alkoi tuntua jo aika puuduttavalta ja kävinkin parilla ryhmäliikuntatunnilla ihan vain vaihtelun vuoksi. Ryhmäliikunnoissa on vaan se huono puoli, että välillä tulee tehtyä liikkeitä vähän huonolla tekniikalla. Joten sitten varasin ajan ihan henkilökohtaiseen ohjaukseen Unisportilta.

Mun ohjaaja oli noin nelikymppinen raavas mies ja alussa mietin, että päästäänköhän me yhtään samalle aaltopituudelle tästä ohjelmasta… Aluksi kerroin mitä halusin ohjelmalta: sen pitäis tukea juoksua, en halua mitään kauheita muskeleita ja mielellään vähän toiminnallisempia liikkeitä, ettei vain istuta laitteessa ja treenata yhtä lihasta kerrallaan. Sitten ohjaaja ehdotti sopivia liikkeitä ja selitti mitä niillä haetaan ja miten ne voisi auttaa esimerkiksi juoksussa. Ehdotetut liikkeet vaikutti sopivilta ja mä aloin jo innostua tästä ohjelmasta. Ohjaajakin vaikutti innostuvan, kun pisti mulle vähän haastavampia liikkeitä ja totesi vielä “tästä taitaa tulla ihan huippu-urheilijan ohjelma”. Sehän ei mua haittaa yhtään ;) Lopuksi käytiin vielä kaikki liikkeet läpi ja sain hyvän opastuksen oikeaan suoritustekniikkaan. Täytyy myöntää, että oon aika tyytyväinen tuohon ohjelmaan paperilla, vaikka siinä onkin painoja enemmän kuin olin ajatellut. Huomenna pitää mennä kokeilemaan!

Seuraava urheilullinen koitos olikin Eläintarhan juoksukoulu. Meitä taisi olla vajaa parikymmentä uhmaamassa pimeää ja märkää iltaa. Rata oli valaistu ja toi ihan oman tunnelmansa. Alkuverkan jälkeen tehtiin tehokkaasti tekniikka- ja koordinaatioharjoituksia. Kerrankin muistin pitää hartiat tarpeeksi rentoina (ainakin välillä)! Itse juoksuharjoitus oli 2 x 3+2+1 min 2 min palautuksin ja 3 min sarjojen välillä. Näin lyhyissä vedoissa pyritään tietenkin juoksemaan aika kovaa. Ekaan vetoon piti lähteä suunnilleen cooperin vauhtia ja seuraavissa vedoissa piti kiihdyttää vielä siitä. Toinen sarja piti vetää vielä vähän kovempaa kuin ensimmäinen.

Cooperin vauhti kuulosti aika kovalta, mutta yllättävän helposti se meni tuon 3 min. Jalat tosin tuntui aluksi ihan spagetilta tehokkaan tekniikkaosion jäljiltä. Kahden minuutin vedossa kiihdytettiin vähän lisää (Jyrki oli hyvä sparraaja, kun sillä oli sykemittari josta näki myös vauhdit) ja minuutin vedossa mentiin 3.30 min/km vauhtia. Kolmen minuutin palauttelun jälkeen lähdetiin uuteen sarjaan, jossa oli tarkoitus päästä vähän pidemmälle kuin edellisellä kerralla (jokainen veto lähti siis maalin kohdalta). Toisella 3 min vedolla pääsin selkeästi pidemmälle kuin ekalla ja juoksu tuntui mukavan rennolta. Tässä vaiheessa tuli tuolla otsikossa mainitut kehut Tapanilta, jee! Tosi hyvä, että juoksu sekä tuntui että näytti hyvältä! Siitä piti vielä skarpata loput vedot. Viimeisen juoksin reippaan kiihtyvästi ja pääsin pidemmälle kuin ekalla kerralla! Loppuverkassa tuntui, että olisin voinut jatkaa juoksemista vaikka kuinka pitkään! Oli taas hirmu hyvä treeni eikä pientä sadettakaan huomannut siinä vauhdissa.

Paras keino mielen piristämiseen sateisena ja pimeänä iltana on tehokas juoksutreeni hyvällä porukalla!

Peruskuntoa etsimässä

Posted on November 8, 2012 by Kaija

Uusi treenikausi on siis avattu. Mitäs se siis tarkoittaa? Kestävyysjuoksijoilla alkaa tässä vaiheessa yleensä peruskuntokausi. Peruskuntokaudella parannetaan, no, peruskuntoa. Sitä pohjakuntoa, millä sitten seuraavan kauden kisoissa jaksaa juosta pidemmälle ja nopeammin kuin tänä vuonna. Tässä parin vuoden juoksuharjoittelun jälkeen en voi vielä paljoa kehuskella peruskunnollani, joten edessä on työntäyteinen syksy ja talvi.

Peruskuntoa parannetaan hitailla ja pitkillä lenkeillä, joilla “pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta”. Senpä takia pitkät peruskuntolenkit onkin hyvä tehdä porukassa, koska on kavereita joille jutella sen tunnin, parin aikana mitä lenkkipolulla viettää. :D Peruskuntokaudella treenit voivat olla pitkiäkin, koska niillä on tarkoitus mennä rauhallista vauhtia. Ainakaan näin kuntoilijalle peruskuntokausi ei tarkoita pelkästään juoksemista, päin vastoin. Kun suurempia juoksukisoja ei ole näkyvissä, voi hyvin harrastaa mitä lajeja vain. Peruskuntoharjoittelussa ei oikeastaan ole väliä mitä lajia harrastaa, kunhan vähän hengästyy. Lajeja vaihtelemalla on mahdollista tehdä pidempiä treenejä ja useammin (kunhan muistaa levätäkin välillä!). Mä tykkään pyöräillä juoksun lisäksi, pyörällä kun voi tehdä paljon pidempiä lenkkejä kuin juosten. Kuntosalilla tulee käytyä myös ahkerasti, ja usein saatan tehdä “yhdistelmäharjoituksia” joissa pyöräilen kuntosalille, reilun setin jälkeen pyöräilen kotiin ja parhaassa tapauksessa käyn vielä juoksemassa jonkin pätkän. Etenkin lauantaisin ja sunnuntaisin on ihana tehdä pitkiä ja rauhallisia treenejä, kun aikaa on vähän enemmän kuin viikolla.

Peruskuntoharjoittelussa on tärkeää, että harjoitukset tulee tehtyä tarpeeksi matalilla sykkeillä. Se oli ensimmäinen asia, mikä minun täytyi oppia juoksuharjoittelusta aloittaessani juoksukoulussa, siinä menikin se ensimmäinen puoli vuotta… Aluksi sykemittari on erinomainen apu tässä, etenkin jos on käynyt testaamassa omat sykerajansa. Peruskuntoharjoittelun pitäisi tapahtua siellä aerobisella puolella, mikä yleensä on noi 60-70 % maksimisykkeestä. Minulla mitattu aerobisen kynnyksen raja on 155, joten pitkien lenkkien sykkeen pitäisi olla reilusti tuota matalempi, yleensä pyrin pitämään sykkeen alle 140. Harjoittelulla aerobista rajaa saa nostettua, jolloin korkeammilla sykkeillä ollaan edelleen aerobisella alueella –> voidaan juosta pidempään ja lujempaa väsymättä!

Peruskuntokaudella on hyvä viettää aikaa myös lihaskuntoharjoittelun merkeissä. Juoksija ei tarvitse hirveitä muskeleita, mutta lihaskestävyyttä on hyvä parantaa kevyillä painoilla ja useilla toistoilla tehtävillä sarjoilla. Lihaskestävyyden lisäksi lihaskuntoharjoitteet auttavat vammojen välttämisessä, esimerkiksi polvivaivaisten kannattaa parantaa etureisien lihaskuntoa. Etureiden lihakset kun ottavat vastaan iskuja joka askeleella jolloin vahvat lihakset tukevat polvea. Takareisissä on kehon suurimmat lihakset, joita pitäisi käyttää juoksussa. Etenkin keskimmäinen pakaralihas on usein kuntoilijan heikko kohta, se on tärkeä lantion asennon säilyttämisessä (jos keskimmäinen pakaralihas on kireä, tuntuu kuin reisiluuta revittäisiin pois paikoiltaan). Samalla kannattaa antaa kyytiä keskivartalon lihaksille, jotka ovat hyvin tärkeitä oikean juoksuasennon ylläpitämisessä. Keskivartalostahan juoksuliike oikeastaan lähtee ja etenkin lantion asennolla on paljon merkitystä juoksuaskeleen taloudellisuuteen.

Pitkien lenkkien ja lihaskuntoharjoitusten lomaan kannattaa lisätä vielä juoksutekniikkatreenejä, joissa voi hioa juoksutekniikkaansa taloudellisemmaksi. Juoksutekniikkatreeneissä keskitytään hyvään juoksuasentoon ja optimaaliseen askellukseen. Kaikki juoksussa käytettävät lihakset yritetään saada aktivoitua ja käyttöön, jolloin vammojen riski vähenee ja juoksun pitäisi muuttua kevyemmäksi! Mulla tällä hetkellä suurin ongelma taitaa olla askeleen ponnistusvaiheessa, jossa askel ei mene aivan loppuun asti ja tehoja jää käyttämättä. Loikkia ja mäkitreeniä vähän lisää, niin jospa sekin alkaisi toimimaan!

Peruskunnon etsimisen ei siis tarvitse olla tylsää taaplaamista, vaan silloin kannattaa liikkua mahdollisimman monipuolisesti ja paljon, parantaa kunnon lisäksi juoksutekniikkaansa ja pitää mielensä virkeänä talven pimeydestä huolimatta! Mikäänhän ei piristä paremmin kuin reipas juoksulenkki!

Treeniviikko 28

Posted on July 18, 2012 by Kaija

Ma: kuntosali 1 h 12 min
Ti: juoksu 50 min
Ke: juoksukoulu 1h 27 min, pyöräilyä 55 min
To: pyöräilyä 47 min
Pe: pyöräilyä 45 min, juoksu salille 30 min, 1 h 30 salitreeniä, juoksu kotiin 30 min
La: pyöräilyä 1 h 15 min, juoksu 45 min
Su: juoksu 1 h 32 min

Yhteensä: 11 h 58 min

Siinä onkin se varovainen ja rauhallinen aloitus juoksutauon jälkeen :D Ei ole hirveän yllättävää, että innostuin vähän. Alkuviikko lähti aika rauhallisesti käyntiin, koska pyörä oli huollossa keskiviikkoon asti. Keskiviikkona pitikin vetää sitten pyörällä turbovaihteella, kun pääsin 18.50 lähtemään Vanhalta ylioppilastalolta ja juoksukoulu Pirkkolassa alkoi klo 19.15… 22.37 oli tarkka ajoaika ja keskisyke taisi olla 160. Siitä olikin hyvä aloitella eliitin treeniä :D Oli jotenkin tosi vetelä olo koko alkuverkan ajan, mutta 10 min vedot (2 min palautuksella) tuntui kuitenkin tosi hyvältä ja kohtuu kevyiltä! Eka piti mennä suunnilleen puolimaratonvauhtia ja toinen aloitttaa kympin vauhdilla ja kiihdyttää sitä sitten loppua kohti. Lauran kanssa juostiin samaa vauhtia melkein koko matka. Eka veto taidettiin lähteä lähemmäs jo kympin vauhtia (4.30-4.40 min/km), joten ei kauheasti kiihdytetty toisen vedon alkuun. Viimeiset viis minuuttia kiristettiin vähän vauhtia ja viimeiselle minuutille vetäisin vielä loppukirin tapaista. Hyvä treeni kaikenkaikkiaan!

Torstai oli täysin koomapäivä. Viikon mittaan yöunet jäi vähän lyhyiksi ja jostain syystä pahin väsymys iski torstaina. Kävin kyllä pyörällä töissä, mutta töiden jälkeen en jaksanut tehdä yhtään mitään ja lähinnä vain istuskelin nojatuolissa ja surffasin netissä. Nukkumaan menin jo kymmenen maissa ja olo olikin huomattavasti virkeämpi perjantaina. Viikon vaikein juoksutreeni oli 60 min alle 130 sykkeellä… Mun sykkeet juoksussa vaan meinaa aina olla vähän korkeammat tai sitten vauhti on aivan hiipimistä. Peruskunnossa on vielä paljon tekemistä! Salitreeni tuli kuitenkin tarpeeseen, tein monipuolisesti käsistä jalkoihin kaikkea mahdollista ja puolentoista tunnin jälkeen olin aivan puhki. Sen jälkeen ei ollut vaikeuksia pitää sykettä tarpeeksi alhaalla, kun ei sen lujempaa jaksanut mennäkään :D

Perjantain salitreeni tuntuikin mukavasti lauantaina, kun pyöräiltiin Jarmon kanssa Vantaalle ja takaisin. Pyöräilyretken tarkoitus oli pieni shoppailureissu Tammiston tukkukauppohin. Budget Sportista tarttui mukaan juoksushortsit, -caprit ja pyöräilypaita, yhteensä 80 euroa, mikä ei musta ole kovin paha hinta. Viikon toinen kova treeni osui kans lauantaille ja oli 30 min vauhtikestävyystreeni 165-170 sykkeillä. Lähdin juoksemaan heti pyöräilyn jälkeen. Valitsin vähän mäkisemmän reitin Keskuspuistossa, että tulisi mäkijuoksuakin vähän harjoiteltua ennen Twilightia. 165-170 sykkeillä juoksu on tosi helpon tuntuista (tai olisi jos alla ei olis kuntosalia ja pyöräilyä…). Puolessa tunnissa ehdin kipitellä suunnilleen 6 km, eli ihan ok vauhtikin oli päällä. Hyvä mieli (ja kova nälkä!) jäi tästäkin treenistä!

Sunnuntaina kävin pitkästä aikaa yhteislenkillä startaten Pirkkolasta klo 11. Lähdin optimistisena shortseilla ja t-paidalla liikkeelle (HCR-paita, jollainen oli meistä kuudesta juoksijasta kolmella päällä :D). Muutkin olivat samoilla linjoilla joten 8 km kohdalla alkanut sade ei tuntunut ihan hirveen lämpimältä. Vauhti oli kuitenkin sen verran reipas, että kylmä ei kerennyt tulla. Mulle ehkä vähän liiankin reipas, kun lähdin parin kovemman juoksijan matkaan ja syke hillui 155-156 tienoilla (mun aerobinen kynnys on 155…) jonkin aikaa ennen kuin luovutin ja hidastin vauhtia parin hitaamman juoksijan rinnalle. Kierrettiin twilightin kisareitti, minkä jälkeen pari juoksijaa lähti kotia kohti ja pitkää lenkkiä jatkamaan jäivät vain kovat juoksijat ja minä. Loppumatka meni sitten taas reipasta vauhtia. Mut kunto riitti ja seura oli hyvää, niin mikäs siinä. Tällä viikolla pitää sitten mennä vähän hiljemmin ;)

Aurinkoa ja räntää

Posted on March 18, 2012 by Kaija

Tässä on nyt viikon verran tullut totuteltua taas tähän etelän elämään. Hiihtoloma oli kyllä mahtavan rentouttava! Tällä viikolla on energiaa riittänyt vaikka mihin, aamuheräämiset ovat olleet helppoja ja treeni-intoa riittää! Tiistaina tuli tehtyä pieni yhdistelmätreeni, menin salille juoksemalla, tein reippaan keskivartalotreenin ja juoksin takaisin. Oli kivaa, vaikka sää ei oikein osannut päättää sataako vai paistaako. Yhteensä reissussa meni reilu 2 tuntia, mikä tuntui viime viikon jälkeen melko lyhkäiseltä treeniltä :D Oli kiva juosta, koska jalat tuntuivat tosi hyviltä hiihtoloman jäljiltä. Melkein viikon juoksutauko ja ahkera hiihtäminen tekivät selvästi hyvää, koska mikään paikka ei tuntunut olevan jumissa (paitsi kädet vähän väsyneet…). Treenin jälkeen energiaa riitti niin paljon, että tuli tekaistua loppuviikoksi makaronilaatikkoa!

Keskiviikkona oli mun synttäripäivä! Aamulla pöydällä odottelikin lahja Jarmolta! Paketista löytyi Polarin Bluetooth sykevyö, jolla saan yhdistettyä syketiedot Sportstrackeriin! Pitihän sitä sitten lähteä kokeilemaan. Ohjelmassa olikin sopivasti 3 x 1000 m vedot. Tällä(kään) viikolla mulla ei ollut kauheasti kouluhommia, joten ehdin aamupäivästä juoksennella rauhassa upeassa auringonpaisteessa. Maanteiltäkin alkoi löytyä sulia pätkiä, joten mikäs siinä oli lenkkeillessä! Pitkästä aikaa tuli tehtyä myös kunnolla alkuvenyttelyt ja juoksutekniikkaharjoituksia. Kevään lihaskuntotreeni on selvästi purrut, koska loikat, borshovilaiset ynnä muut sujui helposti.

Uusi sykevyö toimi hyvin, mutta tonneissa tuli vaikeuksia sykkeen tarkkailussa ja kilometrin mittaamisessa. Puhelinta on hankala pitää kädessä samalla kun juoksee (bluetooth-sykevyöstä ei saa yhteyttä sykemittariin). Jokaisen kilometrin kohdalla puhelin kyllä piippaa, mutta enhän minä sitä kuullut kertaakaan soran rahinassa ja juoksun huumassa. Harjoituksesta tuli siis 3 x 1000+ m, eipä siinä mitään, juoksu kulki ja tonneja olisin voinut vedellä useammankin ja lujempaa :) Oli aivan mahtavaa juosta kirkkaassa kevätauringossa!

Aurinkoinen sää ja sulat tiet houkuttelisivat kovasti juoksemaan, mutta täytyy olla varovainen näin keväällä ettei innostu juoksemaan jalkoja puhki ja itseään ylikuntoon heti alkuunsa. Mun akillesjännevamma taisi saada alkunsa viime keväänä lumien sulaessa. Asfalttipohja on kuitenkin kova alusta juosta (tosin niin on jääkin…).

Torstaina päätin mennä uimaan jalkoja säästääkseni. Koulupäivän jälkeen oli kyllä vähän nuutunut olo eikä uiminen olisi ihan hirveästi kiinnostanut, mutta meninpä silti. Alkuverryttelyksi uin yleensä 200 m rintauintia ja sen päälle tuli tällä kertaa harjoiteltua 100 m kylkiuintia. Seuraavaksi uin 1000 m vapaata vähän reippaammin. Mikäli katselin oikein sykemittarin antamaa aikaa, tonniin meni kutakuinkin 25 minuuttia. Minulle se on ihan hyvä aika! Tuohon perään uin vielä 500 m vaparia vähän rennommin, ihan kivasti kulki vielä. Loppuverryttelyä kertyi 300 m ja kokonaissaldoksi 2100 m tunnin sisällä. Mulle ainakin tosi hyvä uintitreeni! Illalla päädyin katselemaan uintitekniikkavideoita netistä. Juoksijan lihaskuntotreeniä tehdessä katselin Havaijin Ironman kilpailua vuodelta 2010 ja triathlon alkoi kiinnostaa yhä enemmän. Liityin samalla Helsinki Triathloniin jotta voisin vähän parantaa tuota uintia ja päästä kokeilemaan jotain triathlonkisaa kesällä! Pyöränkin voisi jo kohtaa kaivaa esille :)

Tämmöistä on tullut treenattua, huomenna kuulumisia Hakunilan Aktia cupista!

Skier’s Camp

Posted on March 8, 2012 by Kaija

Multa jää ensi viikonlopun Runner’s Camp väliin, koska sen sijaan oon hiihtelemässä täällä pohjosessa mahtavissa maisemissa! Tässä olen kolme päivää nyt kerennyt keräillä kilometrejä. Pieniä paineita tuli ottaa äiti kiinni hiihtokilometreissä, sillä kun on pari päivää etumatkaa!

Sunnuntai-iltana hyppäsin yöjunaan Pasilasta kimpsuineni ja kampsuineni (suksipussi täynnä kamaa ei muuten ole ihan helppo kantaa, ainakaan liukkaalla kun on kiire). Viikonloppu oli sen verran vauhdikas, että simahdin jo puoli tuntia junan lähdön jälkeen. Se olikin hyvä, koska edessä kuitenkin oli yli 13 h junamatkaa. Aamulla herätessä maisemat olikin jo ihan erilaiset ja auringonpaistetta riitti! Kolarista äiti ja isi tuli hakemaan mut junalta ja käytiin Ruottissa (ulkomaanreissu, check) ostamassa semmosta ohutta rieskaa mitä ei Suomen puolelta saa. Maanantai lähti vähän laiskasti liikkeelle, joten piti illalla reipastua ja hiihdellä Ylläksen ympäri näin hiihtoloman alkuverryttelyksi. Sportshopista piti tosin ensin käydä ostamassa uusi hiihtotakki (check, saman takin pitäis käydä pyöräilyynkin, jee), josta myyjä leikkasi vain hintalapun irti, että pääsin ladulle. Ekan päivän kilometrit 31, joista kymmenen melkein pelkkää nousua, puh. Tulipahan treenattua. Onneksi viimeiset 6 km oli helppoa huiluttelua morgrenilla. Hiihtolenkiltä pääsinkin suoraan saunaan vetristelemään lihaksia!

Tiistaina päätin olla reipas ja hiihdellä pitkän lenkin Leviltä Ylläkselle. Muuten olisin voinut jättää tämän hiihdon viikolle vähän myöhemmäksi, mutta sääennuste näytti auringonkuvia vain tälle tiistaille. Niinpä hain aamupäivästä sukset voitelusta ja sain kyydin Leville. Hiihtelyt lähti vähän hitaasti käyntiin eikä oikein löytynyt mukavaa rytmiä. Reitillä riitti mäkiä ja niissä mun vauhti hiljenee aika reippaasti. Välillä piti pysähdellä ottamaan kuvia ja hörppimään urheilujuomaa. Kolme kertaa onnistuin tutustumaan ladun pintaan lähemminkin; yhdessä jyrkemmässä mäessä kaaduin komeasti ja tein polvella kuopan ladun keskelle, samassa mäessä rupesin korjaamaan pipoa ja kynnin latua vielä toistamiseen. Kolmannella kerralla jäi melkein nenän jälkikin lumeen, ku tökkäsin sauvalla suksen sisäpuolella reilussa vauhdissa, tumps. Keskiviikkona olikin niska vähän jumissa.

Reitin puolivälissä pidin tauon yhdessä uudessa latukahvilassa. Kahvilaan piti tehdä ylimääräinen hiihtolenkki koska se ei ollut ihan ladun varressa. Mietin ensin että jaksanko, muttaa onneksi menin! Kello alkoi olla jo iltapäivän puolella joten asiakkaita ei ollut kovin montaa. Kahvilassa oli mukava tunnelma ja siellä myytiin vaikka mitä itse tehtyjä herkkuja! Minä päädyin perinteisesti syömään munkkia ja juomaan teetä (että sais vähän kofeiinia loppumatkalle). Samaan aikaan kahvilassa oli kaksi miestä, ja lähdimme kaikki hiihtämään samaan suuntaan kohti Äkäslompoloa. Kahvilalta oli melko pitkä nousu ennen kuin pääsi laskemaan kohti Pyhäjärveä. Meinasi jo vähän väsyttää! Pyhäjärven ylitys ei sekään ollut mikään helppo, kun iski melko kova vastatuuli. Järven ylityksen jälkeen mun piti syödä energiageeli, koska viime vuonna täydellinen sippi meinasi iskeä juuri näillä tienoilla. Geeliä mutustaessani samat kaksi miestä, jotka olivat siellä kahvilassa, sattuivat samaan kohtaan ja pidettiin yhteinen juomatauko. Seuraava etappi oli malko tasaista maastoa kohti Kotamajaa. Kotamajalla pidin viimeisen juomatauon ja edessä oli enää yksi mäki ennen loppumatkan loivaa laskua. Loppumatkalle sainkin jostain vielä ylimääräistä energiaa ja pystyin taas vetelemään mukavan reipasta vauhtia latua eteenpäin. Loppukaarteissa onnistuin vielä lentämään nurin kun iskin sillä sauvalla suksen väärälle puolelle. Onneksi ei mennyt hyvä kaatuminen hukkaan, vaan sitä oli todistamassa yksi n. 9-vuotias lumikenkäilijä. Muuten ladulla oli aika hiljaista jo. Hiihtoon meni alle viisi tuntia (4:56,23) ja matkaa kertyi 46,96 km! Olihan siinä jo ihan hiihtämistä! Ylläs-Levi, check.

Keskiviikkona piti käydä korkkaamassa Ylläksen laskettelurinteet. Sää ei ollut kovin hyvä, tuuli kovasti ja ihme pilvi oli laskeutunut tunturin päälle. Vaikka majaillaan Äkäslompolon puolella, piti lähteä Ylläsjärven puolelle laskemaan, koska siellä on yleensä vähän parempi sää. Kova tuuli oli silti silläkin puolella eikä kovin ylös voinut mennä, koska siellä ei nähnyt mitään, mistä voisin päätellä kuinka lujaa menee ja mihin suuntaan. Kovin kauan ei viihdyttykään rinteessä vaan istuskeltiin jonkin aikaa katselemassa sään selkenemistä. Juuri kun oltiin lähdössä pois, pilvi oli jo siirtynyt sen verran, että huipunkin melkein jo näki. Minä lähdin sitten Äkäslompolon puolelle tunturin yli. Äkäslompolon puolella ei ollut kovin montaa hissiä auki ja rinteet oli tosi jäisiä, joten olisi kannattanut jäädä toiselle puolelle. Nälkä kuitenkin alkoi jo vaivata, joten suuntasin syömään majapaikkaamme.

Iltapäivälle piti keksiä jotain tekemistä ja päätinkin mennä tunturin toiselle puolelle kuntosalille ja kylpylään, hiihtämällä tietenkin. Mun äiti ja täti päättivät hiihtää reitin toisinpäin, eli Ylläsjärven puolelta Äkäslompoloon ja menivät sinne autolla. Niinpä mun ei tarvinnut hiihtää takaisin. Tein reippaan 45 min salitreenin lähinnä keskittyen keskivartaloon ja käsiin. Kädetkin oli yllättävän hyvin palautuneet parin päivän hiihtelyistä, vaikka tiistain lenkin puolivälistä alkaen ojentajia oli poltellut ihan mukavasti. Rääkkäsin koko kroppaa vähän lisää, kun oli säilynyt aika hyvin jumittomana pitkistä lenkeistä huolimatta. Kylpyläpuolella kävin uimassa pariin kertaan kymmenen metrin altaan edestakaisin (että voin sanoa uineeni ;) ). Höyrysaunassa meni pitempi tovi. Tuli ihanan virkistynyt olo!

Tänään onkin tiedossa vähän leppoisampi päivä, lihakset meinaa olla vähän jumissa, mutta hyvä vain, olipahan tehokas treeni salilla. Ajattelin suunnata mäkeen ja illalla on tiedossa vielä mun tädin synttäripilheet!

Hehkutusta!

Posted on February 14, 2012 by Kaija

Pitää vähän hehkuttaa kun kävin eilen uimassa ja meni hyvin! Mulla tulikin noin kuukauden mittainen tauko uiskenteluista kaikenlaisten kiireiden vuoksi. Viime viikolla kävin ekaa kertaa pitkästä aikaa ja tuntui että olin unohtanut kaiken. Uinti ei vaan sujunu ja tuntui tosi tylsältä ja väsytti enkä jaksanut kunnolla uida edes sitä kilometriä vaan piti joka käännöksen kohdalla pitää vähän mietintätaukoa.

Eipä onneksi tällä kertaa! Ennen uintia reippailin salilla puolitoista tuntia ja sieltä tarvoin uimahallille. Luulin, että en jaksaisi uida ollenkaan, mutta ilmeisesti olinkin vain saanut kaikki lihakset sopivasti lämpimiksi uintia varten. Alkuverkkailin 200 m rintauintia, sen jälkeen 100 m kylkiuintia ja sit lähdin vetämään kilsan verran suhteellisen yhtämittaista kroolirundia. Mähän pääsin eteenpäin! Tai ainakin siltä tuntui, en ruvennut vertaamaan itseäni muihin. Fiilis oli siis tosi hyvä ja kaikki tekniikkajutut osui kohdalleen; vartalo oli pinnan suuntainen, käsivedoilla yritin kurottaa mahdollisimman pitkälle ja hengitysrytmi toimi hyvin! Olen tyytyväinen, että olen itsekseni oppinut hengittämään nyt myös vasemmalta puolelta, kun vielä syksyllä osasin hengittää vain oikealta! Syke taisi olla aika korkealla, mutta en alkanut hidastamaan, kun uinti sujui niin hyvin. Ehkä mä vielä jonkun triathlonin saan vietyä läpi ihan kunniallisesti!

Mukavaa ystävänpäivää!

Endorfiinejä liikkeellä

Posted on January 25, 2012 by Kaija

Maanantai-illan urheilu oli niin hyvän mielen liikuntaa kuin olla voi. Aamu ei alkanut kovin leppoisasti, nukuin huonosti ja heti aamusta oli päänsärkyä. Koulussa aivot ei vaan toiminu, kaikki oli tylsää ja väsytti koko ajan. Enpä sitten hirveästi jäänyt pakertamaan vaan menin kotiin jo kahden maissa.

Kotona virkistin oloani lukemalla hömppäromaania ja nautiskelemalla samalla teetä ja suklaakakkua, nam. Muutenkin vain möllöttelin kunnes alkoi tuntua siltä, että voisihan sitä jotain liikuntaakin harrastaa vielä illan piristykseksi. Sunnuntaina kävin juoksemassa, joten maanantaina lenkkarit saivat vapaapäivän ja suuntasin kävellen kohti kuntosalia. Olen ruvennut harrastamaan kävelyä paikasta toiseen (ainakin lyhyitä matkoja), koska se on hyvää peruskuntoliikuntaa, jota minun pitäisi tehdä paaaljon. Sauvatkin olisivat kätevät matkassa, koska niiden avulla saan sykkeen nostettua pikkuisen ylemmäs kuin ilman sauvoja.

Kuntosalia kohti kävellessäni päätin käydä lenkin Mäkelänrinteen uimahallilla, koska viime kerralla siellä käydessäni unohdin jumppahousut pukuhuoneeseen. Sieltä ne sitten löytyivätkin löytötavarakorista, jee jee! Mäkelänrinteestä Kumpulan kuntosalille ei mennyt kuin kymmenisen minuuttia, että pääsin kiusaamaan vähän vatsalihaksia. Mulla olikin koko ilta aikaa joten nautiskelin ja tein kaiken ihan rauhassa. Kaikki pään jumit ja väsymykset lähti kuntosalitreenin aikana. Tuli niin hyvä mieli ja olo!

Tiistaina olin vähän jumissa viikonlopun juoksemisista ja maanantain kuntosalitreenistä. Päätin kuitenkin, että käyn testaamassa Helsingin hiihtolatuja ja painuin suksineni Pirkkolaan. Kävin lenkin Keskuspuistossa ja kiersin sen jälkeen Pirkkolan kolmen kilometrin kiepsahduksen. Tunnin verran meni leppoisasti hiihdellessä ja kilometrejä tuli hurjat 10. Ladut oli melko kapoisia ja luistellessa oli koko ajan perinteisen latujen päällä, mutta muuten oli mukava hiihdellä lumisissa metsissä. Keskuspuistossa oli pätkiä jolloin ei kuulunut ollenkaan liikenteen melua! Tänään voinkin tyytyväisenä viettää lepopäivää urheilusta, jotta torstaina olisin taas iskussa juoksutreenejä varten.

Kuka on muuten menossa sinne RH:n Runner’s Campille? Musta se kuulostaa ihan hirveen kivalta ja motivoivalta, mutta samaan aikaan voisin olla Ylläksellä hiihtämässä, joten en oo vielä ihan päättänyt, et mitä teen.

Pakkasurheilua

Posted on January 16, 2012 by Tero

Onneksi Helsinki City Runille on vielä aikaa. Pakkanen, vesisade, työkiireet ja mitkälie tekosyyt ovat häirinneet treeniäni! Kuten Heiaheia-profiilistani pitäisi näkyä (ainakin HeiaHeian käyttäjille), viime viikon ensimmäinen ja viimeinen juoksulenkkini oli sunnuntaina. Vähän hävettää.

Tämä viikon ainut lenkki myös hieman jännitti. Pikkupakkasissakin juokseminen oli tuntunut viime aikoina hieman epämiellyttävältä, ja aamulla mittari näytti -8 °C. Tällä kertaa menin kuitenkin mukaan Runner’s High sunnuntailenkille Pirkkolaan riittävän kauaksi Etelä-Helsingistä ja merestä. Pakkanen ei häirinnyt juuri ollenkaan, ja ilma tuntui suunnilleen samanlaiselta kuin nollakeli kotikulmilla, mutta ilman loskaa.

Ja vielä siitä City Runista. Vaikka olin viime viikolla hieman laiska, niin hyvin se treeni etenee. Pohjat ovat tällä hetkellä paljon paremmat kuin ennen ensimmäistä puolikastani. Olen jatkuvasti tehnyt 2-3 juoksuharjoitusta viikoittain siten, että viikossa juoksen pääsääntöisesti aina ainakin yhden minulle pitkän reilun tunnin mittaisen lenkin, yhden kahdeksan kilometrin vauhtikestävyysharjoituksen, ja lisäksi olen pari kertaa kokeillut vauhtileikittelyä juoksemalla kesken kevyttä lenkkiä 6-8 kappaletta 60-90 sekunnin vetoja 90 sekunnin hölkkäpalautuksella. Juoksun lisäksi käyn välillä salilla bodaamassa, sekä uhmaan polvieni ja nilkkojeni terveyttä pelaamalla futsalia.

Sunnuntainen yhteislenkki oli muutenkin hauska kokemus pitkästä aikaa. Porukka oli tällä kertaa pieni, mutta silti porukassa juoksemisessa on oma hohtonsa. Omat lempparilenkkini ovat yleensä yksinäistä taivallusta vain hyvä musiikki seurana. Kovempivauhtinen vauhtikestävyystreeni sujuu mainiosti Metallican, Children of Bodomin tai In Flamesin tahtiin, kun pitkää lenkkiä rytmittää mukavasti vaikkapa Hanoi Rocks, Chisu tai Jenni Vartiainen. Yksinjuoksu toimii meditaationa, jossa huolet haihtuvat, pää tyhjenee turhista ajatuksista, ja joskus jopa täyttyy uusista paremmista.

Juoksen todella harvoin porukassa, mutta nyt kun näin kävi, aika kulki siivillä. Ensin juoksimme reilun tunnin lenkin keskuspuistossa, ja osa jatkoi vielä loppuun kierroksen Pirkkolan kolmosta. Tyhmää olisi väittää, että ”ei tuntunut missään”, mutta rankempaa olisi ollut ilman hyvän seuran vertaistukea. Sunnuntaipäivä lähti loistavasti käyntiin, joten enköhän painele Pirkkolaan taas uudelleen parin viikon päästä!

Runner's High

Juoksukoulu, Tapahtumat, Valmennus

Tag Archives: kuntosali